PUHTIA-hanke

Hyvinkää - ELY-keskus - Euroopan sosiaalirahasto - Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020

Mikä on PUHTIA-hanke?

Hankkeen tavoitteena on

  • edistää työhyvinvointia, kun digitalisaatio muuttaa työn sisältöä, työvälineitä tai työnkulkua
  • tukea ja rohkaista organisaatioita johtamaan digitalisointia työhyvinvointia tukien
  • selvittää työntekijöiden ja esihenkilöiden havaintoja ja kokemuksia digitalisoinnin vaikutuksista työn mielekkyyteen, koettuun turvallisuuteen ja työn tuottavuuteen

Hankkeessa toteutetaan

  • koko henkilökunnalle tai sovitulle henkilöstöryhmälle kohdistettu sähköinen kysely
  • 2-3 kpl henkilökohtaisia haastatteluja

Tutkimuksessa huomioidaan sekä työntekijöiden että johdon ja esimiesten edustajien näkökulma.

Tutkimusainestoa käsitellään luottamuksellisesti ja organisaatiokohtainen yhteenvetoraportti toteutetaan niin, ettei yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa.

Mitä hyötyä hankkeesta on osallistujille?

Maksuton hanke auttaa organisaatioita huomioimaan työhyvinvointia osana digitalisointia ja myötävaikuttamaan työhyvinvoinnin kohentumiseen.

Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot:

  • saavat tietoa oman henkilökunnan työhyvinvointikokemuksista liittyen digitalisaatioon (työn tuottavuus, turvallisuus ja mielekkyys)
  • saavat tietoa digitalisointiin liittyvien omien toimintatapojen vahvuuksista ja heikkouksista työhyvinvoinnin kannalta sekä palautetta kehitysmahdollisuuksistaan
  • pääsevät osallistumaan syksyllä 2023 hankkeen työpajaan, jossa esitellään hankkeen keskeiset tulokset hankkeen havainnoista, suosituksista ja parhaista käytännöistä.

Hanke sisältää henkilökohtaiset haastattelut sekä sähköisen henkilöstökyselyn, jonka pohjalta yritykset saavat

  1. organisaatiokohtaisen tulosraportin sekä
  2. kaikkien osallistuvien organisaatioiden tulokset summaavan yleistasoisen yhteenvetoraportin suosituksineen ja parhaine käytäntöineen (työpajat)

Kenelle hanke on suunnattu?

Hanke on tarkoitettu ensisijaisesti Hyvinkään seudun yrityksille sekä julkisille organisaatioille toimialasta riippumatta. Hanke soveltuu yrityksille ja organisaatioille, jotka hyödyntävät digiratkaisuja tai digitalisoivat toimintaansa. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tai organisaatioiden suositeltava kokoluokka on noin 15-250 henkilöä.

Hankkeeseen halutaan mukaan organisaatioita, jotka haluavat kehittää digijohtamistaan ja digitalisointiin liittyvää osaamistaan niin, että näiden työhyvinvointivaikutukset osataan tunnistaa ja ottaa huomioon entistä paremmin. Hankkeeseen voidaan alustavasti ottaa mukaan noin 15 yritystä tai organisaatiota.

Miten hankkeeseen voi osallistua?

Hankkeeseen voi ilmoittautua mukaan tai kysyä lisätietoja projektipäällikkönä toimivalta Tiia Kekolalta.

Yhteystiedot:
Tiia Kekola
tiia.kekola@techvilla.fi
+358 445688576

Hankkeeseen osallistuminen on organisaatioille maksutonta.

Hankkeen aikataulu

Hanke toteutetaan aikavälillä 1.10.2022 - 31.10.2023. Ensimmäinen vaihe: Organisaatiokohtainen hankeinfo, sähköinen hyvinvointikysely henkilöstölle ja henkilökohtaiset haastattelut (2 3 kpl / yritys). Toinen vaihe: Kyselyn ja haastatteluiden yhteenveto, organisaatiokohtainen palaute ja yhteiset työpajat. Hankkeen työvaiheet menevät osittain päällekkäin.

Miksi työhyvinvointi on tärkeä kysymys juuri digitalisoinnissa?

Digitalisointi muuttaa kaikilla työpaikoilla myös ihmisten tekemän työn sisältöä ja toimenkuvia. Osa entisistä työtehtävistä poistuu, osa korvautuu uusilla tehtävillä, ja syntyy myös kokonaan uusia tehtäviä ja toimenkuvia. Digikehittäminen on työntekijöiden kannalta yleensä suotuisa asia: työt valmistuvat aiempaa nopeammin ja virheettömämmin, mekaaniset rutiinitehtävät vähenevät, ja työ voi tuntua entistä mielekkäämmältä. Aina ei valitettavasti käy näin. IT-projekti ei välttämättä onnistu suunnitellulla tavalla, tai uusi digiratkaisu ei ole helppokäyttöinen tai se ei toimi kaikilta osin halutusti. Toisinaan uusia digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön niin vauhdikkaasti, etteivät kaikki ehdi omaksua niitä riittävän nopeasti. Joskus käyttäjiä ei ole kuunneltu ennen projektia tai projektin aikana lainkaan, tai he eivät ole päässet vaikuttamaan lopputulokseen riittävästi.

Työhyvinvointiin sisältyvät tekijät – esimerkiksi turvallisuuden tunne, kokemus työn tuottavuudesta ja oman työn mielekkyys – ovat selkeästi yhteydessä työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Näiden työhyvinvointitekijöiden huomioiminen osana IT-johtamista ja organisaatiossa tapahtuvaa digitalisointia on sitä tärkeämpää, mitä enemmän digiratkaisu tai digitalisoinnilla muuttuva liiketoimintaprosessi vaikuttaa henkilöiden työn sisältöön ja toimenkuviin.

Toimintaansa digitalisoivan organisaation päättäjien ja esimiesten on hyvä pysähtyä miettimään ainakin seuraavia asioita:

  • Kuinka yrityksesi tai organisaatiosi toteuttaa muutosjohtamista digitalisoinnissa ja uusien digiratkaisujen käyttöönotoissa?
  • Huomioidaanko digiprojekteissa käyttäjien erilaiset tarpeet, odotukset ja lähtötasot?
  • Osallistuvatko työntekijät muutokseen ja kehittämiseen, ja voivatko he aidosti vaikuttaa?
  • Haluavatko työntekijät osallistua innokkaasti kehittämiseen?
  • Onko digihankkeiden viestintä riittävää ja ammattimaista?
  • Onko digijohtamiselle asetettu tavoitteita, ja seurataanko teillä henkilöstön odotuksia ja tyytyväisyyttä?
  • Johtaako digitalisoinnin eteneminen teillä entistä sitoutuneempiin työntekijöihin, vai saattaako käydä päinvastoin?
  • Suhtautuuko henkilöstö digikehittämiseen positiivisesti vai negatiivisesti? Mistä tämä saattaisi johtua?

Kaiken digitalisoinnin perimmäisenä tarkoituksena on määrättyjen tavoitteiden ja hyötyjen saavuttaminen, mitataanpa näitä sitten rahassa, ajassa tai laadussa. Työhyvinvointiin liittyvät mittarit ovat tärkeitä indikaattoreita digikehittämisen onnistumisen arvioinnissa. Jos uusi digiratkaisu on toimiva ja helppokäyttöinen, helpottaa työntekijöiden työtä, ja ratkaisu lisää työntekijöidenkin mielestä työn tuottavuutta, niin yleensä myös hankinnan taloudelliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan. Päinvastaisessa tilanteessa saattaa käydä niin, että ratkaisua käytetään vajavaisesti tai väärin. Joissakin tapauksissa uuden digiratkaisun hyödyntäminen lakkaa kokonaan, jos työt on mahdollista tehdä muulla tavoin paremmin. Ajallinen ja rahallinen investointi on saattanut olla turha.