PUHTIA-hanke

Digitalisointi muuttaa parhaillaan työpaikoilla myös ihmisten tekemän työn sisältöä ja toimenkuvia. Osa entisistä työtehtävistä poistuu, osa korvautuu uusilla tehtävillä ja samalla syntyy myös kokonaan uusia työtehtäviä ja toimenkuvia. Näin ollen digitalisaatio vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Työhyvinvointia puolestaan ei voi kehittää ilman työn kehittämistä.

Digikehittäminen voi olla työntekijöiden kannalta hyvin suotuisa asia: työt valmistuvat aiempaa nopeammin ja virheettömämmin, mekaaniset rutiinitehtävät vähenevät ja työ voi tuntua entistä mielekkäämmältä. Parhaillaan digitalisaatio parantaa myös vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla. Aina ei kuitenkaan valitettavasti käy näin. IT-projekti ei välttämättä onnistu suunnitellulla tavalla, uusi digiratkaisu ei ole helppokäyttöinen tai se ei toimi kaikilta osin halutusti. Toisinaan uusia digitaalisia ratkaisuja otetaan käyttöön niin vauhdikkaasti, etteivät kaikki ehdi omaksua niitä riittävän nopeasti. Mahdollista on, että käyttäjiä ei ole kuultu ennen projektia tai sen aikana, eivätkä he ole päässeet vaikuttamaan lopputulokseen riittävästi.

Työhyvinvointiin sisältyvät tekijät – esimerkiksi turvallisuuden tunne, kokemus työn tuottavuudesta ja oman työn mielekkyys – ovat selkeästi yhteydessä työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Näiden työhyvinvointitekijöiden huomioiminen osana IT-johtamista ja organisaatiossa tapahtuvaa digitalisointia on sitä tärkeämpää, mitä enemmän digiratkaisu tai digitalisoinnilla muuttuva liiketoimintaprosessi vaikuttaa työntekijöiden työn sisältöön ja toimenkuviin.

Toimintaansa digitalisoivan organisaation päättäjien ja esimiesten on hyvä pysähtyä miettimään ainakin seuraavia asioita:

• Kuinka yrityksesi tai organisaatiosi toteuttaa muutosjohtamista digitalisoinnissa ja uusien digiratkaisujen käyttöönotoissa?
• Huomioidaanko digiprojekteissa käyttäjien erilaiset tarpeet, odotukset ja lähtötasot?
• Osallistuvatko työntekijät kehittämiseen ja voivatko he aidosti vaikuttaa?
• Suhtautuuko henkilöstö digikehittämiseen positiivisesti vai negatiivisesti? Mistä tämä saattaisi johtua?
• Onko digihankkeiden viestintä riittävää ja ammattimaista?
• Onko digijohtamiselle asetettu tavoitteita ja seurataanko teillä henkilöstön odotuksia ja tyytyväisyyttä?
• Johtaako digitalisoinnin eteneminen teillä entistä sitoutuneempiin ja osaavampiin työntekijöihin vai käykö juuri päinvastoin?

Kaiken digitalisoinnin perimmäisenä tarkoituksena on määrättyjen tavoitteiden ja hyötyjen saavuttaminen, mitataanpa näitä sitten rahassa, ajassa tai laadussa. Työhyvinvointiin liittyvät mittarit ovat tärkeitä indikaattoreita digikehittämisen onnistumisen arvioinnissa. Jos uusi digiratkaisu on toimiva ja helppokäyttöinen, helpottaa ja sujuvoittaa työtä sekä lisää työntekijöidenkin mielestä työn tuottavuutta ja mielekkyyttä, niin yleensä myös hankinnan taloudelliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan. Onnistuneessa digitalisaation kehittämisprosessissa henkilöstön motivointi, digitalisen työvälineen käyttöönotto ja työn kehittäminen on helpompaa ja taloudellisempaa, kaikille osapuolille. Organisaation sisäiset toimintatavat määrittelevätkin, miten digitalisaatio vaikuttaa työhyvinvoinnin kokemukseen.