Humanoidirobotiikka nähdään usein futuristisena teknologiana, mutta HELPPI- hankkeen webinaarissa nousi esiin paljon maanläheisempi viesti. Kyse ei ole vielä humanoidirobotin hankinnasta, vaan siitä, onko yrityksen automaation perusta kunnossa.
Humanoidirobotiikka tarkoittaa ihmisen kaltaisia robotteja, jotka toimivat ihmisten suunnittelemissa ympäristöissä ja hyödyntävät tekoälyä liikkumiseen, havainnointiin, esineiden käsittelyyn ja oppimiseen. Matti Tikanmäen (Probot Oy) mukaan humanoidirobotti on tekoälyn fyysinen ilmentymä – silta digitaalisten järjestelmien ja todellisten prosessien välillä.
Kehityksen painopiste ei ole enää robotin perustoiminnoissa, vaan sen kyvyssä suorittaa tarkoituksenmukaisia tehtäviä ja kehittyä oppimisen kautta. Humanoidirobotteja ei tarvitse kouluttaa robotti kerrallaan vaan ne pystyvät jakamaan osaamistaan keskenään, mikä tekee kehittymisestä nopeaa ja skaalautuvaa.
Mihin humanoidirobotit soveltuvat?
Tikanmäen mukaan parempi kysymys olisi oikeastaan, mihin automaatiota ja robotiikkaa halutaan omassa toimintaympäristössä käyttää. Humanoidirobotit pystyvät suoriutumaan samalla laadulla ja suorituskyvyllä väsymättä niin pitkään kuin akuissa riittää virtaa, ja pian kenties sekin ongelma on selätetty, kun robotit oppivat lataamaan ja vaihtamaan akkunsa käytössä. Muita vahvuuksia oppimisen monistettavuus.
Samalla on tunnistettava rajoitteet – toistaiseksi humanoidirobottien tarkkuus ei vielä yllä teollisuusrobottien tasolle, niiden toiminta monimutkaisissa ympäristöissä ja ihmisten kanssa samassa tilassa vaatii edelleen kehitystä, ja sääntely sekä turvallisuusraamit ovat osin keskeneräisiä. Lisäksi kustannustaso on vielä kymmenissä tuhansissa euroissa, mikä rajaa käyttöä vain tarkoituksenmukaisiin ja liiketoiminnallisesti perusteltuihin kohteisiin.
Kilpailukyky rakentuu automaation perustasta
Suomalaisyritysten kilpailukyky on vakavasti uhattuna, jos automaation perusvalmiuksia ei rakenneta systemaattisesti. Humanoidirobotiikka ja muut tekoälyyn perustuvat robottiratkaisut eivät ole irrallisia teknologisia lisäosia, vaan ne nojaavat vahvasti toimivaan digitaaliseen ja operatiiviseen perustaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksen on ensin saatava perusasiat kuntoon:
- prosessien selkeä kuvaus ja ymmärrys
- tuotannon ja logistiikan jatkuva datankeruu
- järjestelmien yhteentoimivuus
- toimiva perusautomaatio
- datan hyödyntäminen päätöksenteossa ja ohjauksessa
Vasta tämän jälkeen robotiikasta tulee strateginen kilpailutekijä eikä yksittäinen teknologiapilotti. Ilman tätä perustaa edistyneet ratkaisut jäävät helposti irrallisiksi kokeiluiksi, jotka eivät tuota pysyvää liiketoimintahyötyä.
”Kehitystyö lähtee omasta ympäristöstä, kokeillaan ja kehitetään, keskustellaan yhdessä, tehdään yhteistyötä ja lähdetään vähitellen tunnistamaan niitä asioita, jotka oikeasti ovat toiminnassa pullonkauloja ja jarruja”, Tikanmäki tiivistää.
Webinaaritallenne: Humanoidirobotti Arskasta arvoa arkeen
HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hanke pohjautuu ketteriin robottikokeiluihin ja verkostossa jaettavaan tietoon, jonka tavoitteena on edistää etenkin keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä vahvistaa suuryritysten alihankintaketjujen kotimaisuusastetta. Hanke tarjoaa yrityksille konkreettista tukea ja tietoa robottien hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
EAKR-hankkeen toteutuksesta vastaavat Teknologiakeskus TechVilla Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, ja se on käynnissä vuoden 2026 loppuun asti. Lisäksi hanketta rahoittavat Hyvinkään kaupunki ja LIMOWA ry.
Uudellamaalla hankkeen pääkohderyhmänä ovat kasvu- ja kehityshaluiset pk-yritykset, erityisesti keskisuuret yritykset valmistavan ja kappaletavarateollisuuden alalla. Kanta-Hämeessä hanke keskittyy erityisesti ruokaketjun toimijoiden tarpeisiin.