Voisivatko teollisuusyritykset hyödyntää nykyistä tehokkaammin yhteisiä koneita, laitteita, tuotantokapasiteettia ja logistiikkaa? CEHRI-hankkeen benchmark-analyysin mukaan resurssien yhteiskäyttö voi vähentää investointitarpeita, parantaa kapasiteetin käyttöastetta ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimiva yhteistyö edellyttää kuitenkin yritysten todellisten tarpeiden ja resurssien yhteensovittamista.
Hyvinkääläisen Kaiwur Oy:n laitekantaa, mm. murskaus- ja kuljetuskalustoa voidaan hyödyntää myös alueen muiden toimijoiden erilaisiin kapasiteetti- ja kausitarpeisiin.
Uudenmaan liiton rahoittamassa CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -aluekehittämishankkeessa tarkasteltiin teollisten resurssien yhteiskäytön mahdollisuuksia osana Hyvinkään kiertotalousyritysten yhteistyön kehittämistä. Selvityksen pohjana olivat alueen yrityshaastattelut, hankkeen työpajat sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyömallien benchmark-analyysi.
Yhteiskäyttö voi tarkoittaa paljon muutakin kuin koneiden jakamista
Benchmark-analyysissä tarkasteltiin erilaisia resurssiyhteistyön toimintamalleja:
Koneiden, laitteiden ja tuotantokapasiteetin yhteiskäyttö
Yritysten välinen vuokraus ja kapasiteetin jakaminen voivat vähentää investointitarpeita ja parantaa resurssien käyttöastetta. Yhteistyö voi ulottua myös teknologian ja osaamisen jakamiseen. Hyvinkäällä Syklon ja Impact Recyclingin teknologiakumppanuus on esimerkki, kuinka ulkopuolista teknologiaosaamista voidaan hyödyntää uuden teollisen prosessin toteuttamisessa..
Yhteiset testaus- ja kehitysympäristöt
Olemassa olevat tutkimus- ja kehittämisympäristöt voivat tarjota yrityksille mahdollisuuksia testaukseen, pilotointiin ja tuotekehitykseen ilman omia laiteinvestointeja. Esimerkkejä löytyy muun muassa HAMKin ja muiden ammattikorkeakoulujen kehittämisympäristöistä ja Living-LAB:eista sekä eurooppalaisista yhteiskäyttömalleista.
Digitaaliset resurssialustat ja datatalouden mahdollisuudet
Erilliset digitaaliset resurssien ilmoitus- ja välitysalustat voivat soveltua esimerkiksi kuluttajapalveluihin sekä yritysten satunnaisiin tai yksittäisiin resurssitarpeisiin. Teollisuuden jatkuvissa hankinta- ja tuotantoprosesseissa niiden hyödynnettävyys on kuitenkin rajallinen, sillä ennustettavuus materiaalien ja muiden resurssien saatavuudesta, laadusta ja toimitusvarmuudesta on huono. Lisäksi käyttö vaatisi poikkeamista olemassa olevista prosesseista, jotka ovat usein osa laajempaa toimitusketjun hallintaa.
Sen sijaan data- ja alustatalouden ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia yritysten väliseen resurssiyhteistyöhön. Yritysten operatiivisiin järjestelmiin kytkeytyvä ajantasainen tiedonvaihto voi mahdollistaa esimerkiksi tuotantokapasiteetin tehokkaamman hyödyntämisen, materiaalivirtojen yhteensovittamisen sekä kuljetusten ja logistiikan optimoinnin.
Logistiikan ja kuljetuskapasiteetin yhteiskäyttö
Kansainväliset CO3- ja U-TURN-hankkeet sekä suomalaiset LIMOWAn tutkimukset osoittavat, että yritysten kuljetusvirtojen yhdistäminen voi parantaa kapasiteetin käyttöä, vähentää kustannuksia ja pienentää ympäristövaikutuksia. Logistiikan osalta neutraali koordinoija yritysten välillä voi mahdollistaa suurimmat yhteiskäyttöhyödyt.
Lisäksi analyysissä tarkasteltiin teollisia symbiooseja, joissa yritysten materiaalit, energia, infrastruktuuri tai muut resurssit muodostavat toisiaan hyödyttäviä kokonaisuuksia. Esimerkiksi Tanskan Kalundborg osoittaa, miten yksittäisistä yritysten välisistä resurssiyhteyksistä voi kehittyä laaja teollinen yhteistyöverkosto. Myös Hyvinkäältä löytyy paikallinen teollinen symbioosi, Palopuron maatilojen, biokaasuntuotannon ja elintarviketuotannon ympärille rakentunut agroekologinen symbioosi, jossa yhdistyvät energian tuotanto ja ravinteiden kierrätys.
Hyvinkäällä yhteiskäyttöä tapahtuu jo – logistiikassa voi olla lisää potentiaalia
CEHRI-hankkeen yrityshaastattelut ja työpajat osoittivat, että Hyvinkään teollisuusyritykset hyödyntävät jo nykyisin koneiden ja kaluston vuokrausta, tuotantokapasiteettia ja kuljetusresurssien jakamista. Yhteiskäyttö ei siis ole alueella uusi toimintatapa.
Kehittämismahdollisuuksia tunnistettiin erityisesti logistiikassa, mm. paluukuljetusten hyödyntämisessä, vajaakapasiteetin vähentämisessä ja eri yritysten materiaalivirtojen yhdistämisessä..
Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin tarkempaa tietoa yritysten kuljetusreiteistä, aikatauluista, materiaalimääristä ja käytettävissä olevasta kapasiteetista. Yhteistyö voi olla kannattavaa vain, jos tarpeet ja resurssit kohtaavat myös ajallisesti, maantieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti.
Yritysten mahdolliset yhteistyökumppanit eivät myöskään välttämättä kuulu samoihin verkostoihin. Tässä benchmarkissa tunnistettu neutraali koordinoijarooli, esimerkiksi logistiikkapalveluyritys tai muu yhteistyötä fasilitoiva toimija, voisi auttaa tunnistamaan yhteensopivia tarpeita ja rakentamaan käytännössä toimivia ratkaisuja.
Kehityksessä lähtökohtana yritysten tarpeet
Benchmark-analyysin keskeinen johtopäätös on, että Hyvinkäällä realistinen jatkokehittämisen suunta on tunnistaa nykyistä järjestelmällisemmin yritysten resurssitarpeita, vajaakäyttöistä kapasiteettia ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyön toteutustavaksi kannattaa valita mahdollisimman kevyt ja yritysten normaaliin toimintaan sopiva ratkaisu, kuten kahdenvälinen sopimus, kaupallinen palvelu, yhteinen kehittämisympäristö tai rajattu logistiikkakokeilu. Hyvien esimerkkien ja kokemusten jakaminen mahdollistaa myös uusien mahdollisuuksien ja yhteistyökumppanuuksien syntyä. Siksi myös yritysten välisellä keskustelulla on paikkansa kehityksen tukemisessa.
Parhaimmillaan resurssiyhteistyö voi edetä yksittäisistä kustannussäästöistä laajempiin teollisiin arvoverkkoihin, joissa yritykset kehittävät yhdessä uusia teknologioita, palveluja ja materiaalien käyttökohteita.
Tutustu tarkemmin benchmark-analyysiin ja muihin CEHRI-hankkeen julkaisuihin
Yritysten koneiden, laitteiden ja resurssien yhteiskäyttömahdollisuudet – Benchmark-analyysi
Tuetun työllistymisen mallit ja sovellettavuus Hyvinkäällä – Benchmark-analyysi
Hyvinkään teollinen kiertotalous ja materiaalivirrat -sivusto
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -hankesivu
Yritystarinat: Syklo Oy, Kuusakoski Oy, Teräskolmio Oy, Kaiwur Oy, Saint-Gobain FInland Oy
Teksti: Mira Haapakangas
Kuva: Katja Humalainen
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region on Uudenmaan liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahalla (AKKE-rahoitus) osarahoitettu hanke, jonka toteutuksesta vastasi Teknologiakeskus TechVilla Oy. Hankkeen toteutusaika oli 1.7.2025 – 31.10.2026.
CEHRI-hankkeessa vahvistettiin Hyvinkään ja lähialueen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Tavoitteena oli rakentaa ja vahvistaa alueellista kiertotalousverkostoa, selvittää materiaalivirtoihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusia työllistämismalleja erityisesti vaikeasti työllistyville ryhmille.