Digitalisaatiosta työhyvinvointiin

Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia - hymyilevä nainen pitelee tablettia varastossa

Oletko ikinä miettinyt, miten digitalisaatio ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa? Saamme PUHTIA-hankkeessa usein vastata tähän tärkeään kysymykseen, joten haluamme avata näiden kahden yhteyttä sekä kurkistaa samalla hankkeen alustaviin tuloksiin. PUHTIA-hanke jatkuu edelleen, joten lopullisia tuloksia pääsemme käsittelemään vasta lokakuussa 2023 pidettävissä seminaarissa ja työpajassa.

Digitalisaatio muuttaa työelämää

Digitalisaatio muokkaa parhaillaan niin perinteisiä työtapojamme kuin arvojamme työelämää koskien – sen myötä ajattelutapamme työstä muuttuu. Vaikka digitalisaatio tarkoittaa muutosta, ovat vaikutukset eri organisaatioissa laajuudeltaan ja tahdiltaan hyvin erilaisia. Käytännössä digitalisaatio voi muuttaa koko organisaation toimintatapaa tai vaikuttaa vain yksittäisiin arjen ratkaisuihin.

Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös haasteita ja riskejä. Suomessa työelämä on lähes kauttaaltaan digitalisoitunut ja valtaosa suomalaisista käyttää tietotekniikkaa työssään päivittäin. Sellaisia organisaatioita, joita digitalisaatio ei koskisi lainkaan, on jopa mahdotonta löytää, puhumattakaan koronapandemian kiihdyttämästä muutosvauhdista ja digiloikasta. Osittain digitalisaation vaikutuksia työhömme on vaikea havaita, koska digitalisaatio on jo niin vahva osa työelämäämme.

Digitalisaatio ja työhyvinvointi

Työhyvinvointi on Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt saavat tehdä hyvin johdetussa organisaatiossa. Sen vaikutukset ovat kiistattomat. Työhyvinvointi lisää työn tuottavuuden, kustannustehokkuuden, laadun ja innovatiivisuuden lisäksi myös asiakastyytyväisyyttä. Työssä lisääntynyt hyvinvointi tukee pärjäämistä elämän muillakin osa-alueilla, edistäen terveyttä, sosiaalisia suhteita ja tyytyväisyyttä elämään. Mistään vähäpätöisestä asiasta ei siis ole kyse. Hyvinvoivaa työntekijää voi kuvailla myönteiseksi ja aikaansaavaksi, joka keskittyy ja nauttii työstään. Hyvinvoivalla työntekijällä on vähemmän sairauspoissaoloja ja työtapaturmia, ja hän myös epätodennäköisemmin vaihtaa työpaikkaa tai eläköityy ennenaikaisesti.

Työhyvinvointi on Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt saavat tehdä hyvin johdetussa organisaatiossa.

Työhyvinvointirakentuu työn voimavaratekijöistä, jonka vastavoimana ovat kuormitustekijät. Vaikka ammatteja on maailmassa lukemattomia, niin kaikista löytyy näistä molempia. Työhyvinvoinnin edellytyksenä pidetään mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä (autonomia), nähdä työnsä tulos ja kokea työ mielekkääksi (kompetenssi) sekä mahdollisuus kokea kuuluvansa työporukkaan (yhteisöllisyys). Työhyvinvointia edistäviä voimavaratekijöitä ja heikentäviä kuormitustekijöitä on tunnistettu myös digitalisaation osalta. Digitalisaatio voi parantaa työn sujuvuutta, autonomiaa, tietojen ja taitojen kehittymistä sekä vuorovaikutusta työpaikoilla, mutta vastavuoroisesti myös heikentää näistä jokaista.

Digitalisaatio tarkoittaa muutosta ja muutos edellyttää oppimista. Tämä tarkoittaa ammattitiedon lisäksi myös teknologian sisäistämistä. Lisäksi metataidot, kuten ongelmaratkaisu- ja vuorovaikutustaidot sekä epävarmuudensietokyky korostuvat tulevaisuuden työelämässä. Tulisi osata johtaa omaa työtään ja joustaa muutoksen ja kehittämisen osalta. Vaatimukset työelämätaitojen osalta ovat isoja ja painotus erilaista aiemmin totuttuun. Tämä haastaa varsinkin ikääntyvää ja työelämässä toiminutta työväestöä.

Työn osalta ei ole olennaista, mitä muutos sisältää, vaan miten toiminta muuttuu. Siinä missä toinen nauttii teknologian suomista hyödyistä, kuten työn mielekkyyden ja joustojen lisääntymisestä, toinen kokee työn kuormituksen ja valvonnan vain kasvaneen. Työhyvinvointiin vaikuttaa myös kokemus teknologian hyödyllisyydestä. Digitalisaatio aina joko lisää tai heikentää työhyvinvointia – organisaation toimintatavat määrittelevät lopulta suunnan.

Digitalisaatiolla on selvästi vaikutusta myös työyhteisön toimintaan -ihmisiä työskentelemässä avokonttorissa tietokoneilla

Digitalisaation kehittäminen työhyvinvointia tukien

Onnistunut digitalisaatiomuutos edellyttää työhyvinvoinnin huomiointia, jota puolestaan ei voi kehittää ilman työn kehittämistä. Digitalisaatiota ja työhyvinvointia ei voi siis irrottaa toisistaan.  Henkilöstön motivointi muutokseen ja kehittämistyöhön ovat avainasemassa myös digikehittämisessä: Motivointi tapahtuu sekä työntekijöitä osallistamalla, että osaamista kehittämällä, mutta myös pelkoa ja muutosvastarintaa tulee sietää. Motivoinnissa oleellisinta on nimenomaan hyötyjen konkretisointi eli mitä juuri minä yksilönä hyödyn tästä.

Organisaation näkökulmasta kehittämistyössä edesauttaa selkeä prosessi, vastuuhenkilöiden nimeäminen ja roolien selkiyttäminen. Lisäksi täytyy hyväksyä jatkuva kehittämisen tarve, sillä prosessi on pitkä, ja se on otettava haltuun askel kerrallaan. Myöskään virheitä ei tule pelätä, mutta niistä on otettava opiksi – jälkimmäisten osalta erityisesti yritysjohto toimii esimerkkinä.

PUHTIA-hankkeen alustavat tulokset – miten digitalisaatio koetaan?

PUHTIA-hankkeessa on selvitetty työhyvinvointikokemuksia liittyen digitalisaatioon. Hanke on vielä kesken, mutta mukana on jo nyt 14 eri toimialaa ja kokoluokkaa edustavaa yritystä tai organisaatiota. Hankkeen alustavien tulosten osalta voidaan todeta, että yrityskoosta tai toimialasta riippumatta digitalisaatio koetaan nyt ja tulevaisuudessa enemmän positiiviseksi kuin negatiiviseksi hankkeeseen osallistuneiden keskuudessa. Digitalisaation on koettu erityisesti tehostaneen työn tekemistä, parantaneen tiedon jakamista ja lisänneen työn joustoja. Henkilöstö haluaa selvästi olla aktiivisesti mukana digitalisaation kehittämistyössä, joten etenkin siitä kiinnostuneita työntekijöitä kannattaisi osallistaa siihen nykyistä enemmän.

Digitalisaatiolla on selvästi vaikutusta myös työyhteisön toimintaan, eivätkä kaikki muutokset tue yhteisöllisyyttä.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on huomioitava, että eri työntekijät kokevat digitalisoimisen hyvin eri tavoin ja yksilöllisten kokemusten vaihtelu on kirjavaa. Tulevaisuudessa digitalisaatioon liittyvien yksilöllisten erojen aiempaa parempi huomioiminen on organisaatioissa erityisen tärkeää. Tällöin pystytään edistämään digitalisaation työhyvinvointivaikutuksia, eikä kukaan ei putoa kehityksen kelkasta tai uuvu muutospaineen alla. Työpaikoilla tulisi tarjota riittävää tukea muutokseen ja mahdollisuus omaksua uutta yksilölliseen tahtiin. Tämä edellyttää myös riittävää tukea esihenkilötyölle: osa PUHTIA-hankkeen kyselyyn vastanneista esihenkilöistä koki omaan työhönsä saatavan tuen heikentyneen digitalisaation myötä. Kuitenkin juuri esihenkilötyötä tekevät ovat avainasemassa yksilöllisten tarpeiden tunnistamisessa.

Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia - etäpalaverissa osa osallistuu verkon välityksellä

Digitalisaatiolla on selvästi vaikutusta myös työyhteisön toimintaan, eivätkä kaikki muutokset tue yhteisöllisyyttä. Muun muassa etätyö- ja kokouskäytäntöjen tarkastelua on syytä tehdä, jotta ne eivät heikennä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta työpaikoilla. Digitalisaatiota olisikin suositeltavaa kehittää niin, että yhteistyö ja vuorovaikutus ihmisten kesken vähenemisen sijaan lisääntyy. Nykyisistä ja suunnitteilla olevista kehittämishankkeista on suositeltavaa tiedottaa säännöllisesti, henkilöstön toiveesta myös kasvokkain. Yleisesti toivottiin, että mielipiteitä ja käyttökokemuksia digitalisaation osalta kysyttäisiin säännöllisesti, joten organisaatiokohtaiset palautekäytännöt on hyvä miettiä kuntoon myös digiprosessien osalta.

Digitalisoinnin osalta avainasemassa on, että järjestelmien merkityksellisyyttä, kehittämistä ja toimivuutta pohdittaisiin ja edistettäisiin aina ensisijaisesti työn tarpeiden ja tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Nyt toisinaan ihmiset palvelevat enemmän järjestelmiä kuin järjestelmät ihmisten työtä. Onkin syytä muistaa, että digitalisaation ja työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää aina pitkäjänteistä työtä.


Artikkelin on kirjoittanut PUHTIA-hankkeen projektipäällikkö Tiia Kekola. Tiia on valmistunut keväällä 2023 Työn ja hyvinvoinnin maisteriksi Tampereen Yliopistolta – voit lukea hänen gradunsa Digitalisaation kehittäminen työhyvinvointia edistäen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä täältä.

PUHTIA-hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia organisaatioissa, joissa digitalisaatio muokkaa työn sisältöä, työvälineitä tai työnkulkua. Hankkeen avulla selvitetään havaintoja ja kokemuksia digitalisaatiosta sekä sen vaikutuksista työn mielekkyyteen, koettuun turvallisuuteen ja työn tuottavuuteen eli työhyvinvointiin. Tulosten pohjalta kehitetään ennen kaikkea johtamista, jotta digitalisaation vaikutukset työhyvinvointiin olisi mahdollista ottaa entistä paremmin huomioon. Hanke jatkuu lokakuun 2023 loppuun asti.

Hyvinkää - ELY-keskus - Euroopan sosiaalirahasto - Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020