Hyvinkääläinen Teräskolmio Oy on romumetallin erikoisosaaja jo kolmannessa polvessa. Jäteperusteinen liiketoiminta vaatii tarkat raamit.
Teräskolmio Oy
Hyvinkäällä toimiva Teräskolmio Oy on metallinkierrätyksen pitkän linjan perheyritys, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1960. Yritys on kasvanut paikallisesta romunkerääjästä moderniksi teollisen kiertotalouden toimijaksi, joka vastaanottaa ja käsittelee vuositasolla noin 10 000 tonnia metalleja teollisuudelta, maataloudesta, yksityisiltä sekä julkiselta ja puolustussektorilta.
Materiaalit lajitellaan ja esikäsitellään asiakkaiden tarkkojen laatuvaatimusten mukaisesti, minkä jälkeen ne toimitetaan valimoille, sulatoille ja murskaamoille. Sieltä ne päätyvät uusioraaka-aineeksi Suomen tai satamien kautta myös Keski-Euroopan teollisuuden käyttöön.
”Määrällisesti musta rauta on suurin käsiteltävä materiaalierä, mutta kannattavuuden näkökulmasta merkittävämpiä meille ovat noin kolmanneksen kokonaismäärästä muodostavat värimetallit”, kertoo osto- ja myyntipäällikkö sekä hallituksen puheenjohtaja Juho Kangas.
Kaapelijätteestä valmistettavasta kuparigranulaatista uutta liiketoimintaa
Teräskolmion koko liiketoiminta on jäteperusteista, mikä tuo toimintaan tarkat raamit. Alan tarkka sääntely turvaa vastuullista jätteenkäsittelyä, mutta samalla hidastaa kiertotalouden tuotekehitystä ja materiaalien jalostusarvon nostoa. Vaikka jätteeksi luokiteltu materiaali voisi sellaisenaan toimia toisessa käyttökohteessa ja markkinaa olisi, sen myynti uutena tuotteena on luvitukseltaan vaikeaa.
Teräskolmiossa on kuitenkin lähdetty hakemaan kasvua myös korkeamman jalostusarvon materiaaleilla. Yhteisyrityksen kautta valmistetaan kaapelijätteestä kuparigranulaattia. 99% puhdas kuparigranulaatti myydään raaka-aineeksi Keski-Euroopan markkinoille, joissa kierrätysmateriaalien laatuvaatimukset ja hintataso ovat korkeammat kuin Suomessa.
Yritys kehittää ratkaisuja myös sivuvirroille. Esimerkiksi kuparia suojaavan, granulointiprosessissa yli jäävän muovin hyödyntämiseen etsitään kumppania. Koska kaapelien muovit sisältävät usein PVC-pitoisuuksia, tämä asettaa vaateita materiaalin jatkokäyttömahdollisuuksille.
Yhteistyöllä volyymi- ja kustannushyötyjä vientimarkkinoilla
Kiertotalous toimii parhaiten, kun materiaali kiertää mahdollisimman lähellä syntysijaansa. Samalla materiaalien kiertoon linkittyvät verotulot ja työpaikat jäävät kasvattamaan alueen elinvoimaa.
Metallinkierrätyksessä paikalliset materiaalivirrat ja asiakassuhteet ovat usein vakiintuneita. Paikallisen markkinan rajallinen koko tekee kuitenkin kierrätysyrityksen kasvusta haastavaa. Siksi Teräskolmio on löytänyt myös viennistä kasvumahdollisuuksia. Materiaalit, joille yrityksellä ei ole valmista asiakasta, päätyvät vientiin yhteislogistiikan ja vientiyhteistyön kautta.
”Kun useampi yritys yhdistää vientivolyymejaan, kuljetuskustannukset pienenevät ja logistiikka tehostuu. Näin viennin kannattavuutta saadaan nostettua myös pienemmillä materiaalivirroilla. Yhteistyötä on helpompi tehdä alan yritysten kanssa, jotka eivät ole suoria kilpailijoita samalla alueella. Näin vältetään kilpailuasetelma ja saavutetaan molemminpuolista hyötyä”, kertoo toimitusjohtaja Erja Yli-Kahila.
Hyvinkään kehitysmahdollisuudet kirittävät myös kannattavaa kasvua
Erja Yli-Kahilan ja Juho Kankaan mukaan Hyvinkäällä olisi vahva potentiaali teollisen kiertotalouden keskukseksi. Alueen yhteistyön ja brändin vahvistaminen hyödyttäisi alueen yrityksiä ja loisi alueellista elinvoimaa.
”Jos samanlaisia tarpeita omaavat yritykset sijaitsivat lähellä toisiaan, voisimme hyödyntää synergioita esimerkiksi kuljetusten ja konekannan sekä yhteisen työvoiman suhteen, mikä toisi mm. kustannustehokkuutta ja tukisi osaamisen kehittämistä”, visioi Erja Yli-Kahila.
Teräskolmio on esimerkki siitä, miten paikallinen yritys voi luoda arvoa itselleen ja koko toiminta-alueelleen. Vahva paikallinen materiaalikierto ja yhteistyö ovat avain kestävään alueelliseen elinvoimaan, jolla varmistetaan, että työpaikat ja verotulot jäävät alueelle. Korkeamman jalostusasteen tuotteilla, vientimahdollisuuksilla ja vahvalla kiertotalousbrändillä voidaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä Suomen kiertotalouden kansainvälistä asemaa.
Teräskolmio Oy
Liikevaihto: 4,2 M€ (2024)
Henkilöstö: 12
Käsittelee vuosittain noin 8 000-10 000 tonnia metalliromua, kuten mustaa rautaa, ruostumatonta terästä, kuparia, alumiinia, ja messinkiä
Asiakkaat: valmistavan teollisuuden yritykset Suomessa ja raaka-ainevalmistajat Suomessa ja Euroopassa
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -hanke on osarahoitettu Uudenmaan liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahalla (AKKE-rahoitus) ja sen toteutuksesta vastaa Teknologiakeskus TechVilla Oy. Hanke on käynnissä 1.7.2025 – 31.10.2026.
CEHRI-hankkeessa vahvistetaan Hyvinkään ja lähialueen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa alueellista kiertotalousverkostoa, selvittää materiaalivirtoihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusia työllistämismalleja erityisesti vaikeasti työllistyville ryhmille.