Suomalaista teollisuuden kilpailukykyä rakennetaan nyt hakemalla enemmän tehoa olemassa olevasta tuotannosta, viemällä dataa ja automaatiota käytännön tekemiseen, pidentämällä ratkaisujen elinkaarta sekä rakentamalla vahvempia arvoketjuja.
TechVillan syyskuun Yrityspulssissa kysyimme yrityksiltä, mikä tällä hetkellä rajoittaa kasvua tai kehittämistä eniten, ja mitä kehittämällä syntyisi seuraavan 12 kuukauden aikana suurin liiketoimintahyöty.
Markkinassa näkyy tällä hetkellä kaksi samanaikaista signaalia. Yritysten luottamus on vahvistunut ja etenkin Uudenmaan pk-yrityksissä näkyy kasvuhalukkuutta ja investointimyönteisyyttä. Monen teollisuusyrityksen piristynyt tilauskanta kertoo samaa tarinaa. Samalla kustannustason jatkunut nousu, sääntely, kysynnän epävarmuus ja toimintaympäristön riskit jarruttavat erityisesti uusia investointipäätöksiä.
Yritysten keskeiset kehityskysymykset
Kasvun kannalta kiinnostavin kysymys on se, mikä omassa yrityksessä tai arvoketjussa muodostuu seuraavaksi kasvun jarruksi. Markkinakyselyissä ja TechVillan käymissä yrityskeskusteluissa nousee esiin neljä keskeistä kehityskysymystä.
1. Kannattaako kapasiteettia rakentaa investoimalla uuteen vai hakemalla tehoja vanhasta?
Yritykset ovat edelleen varovaisia tekemään uusia investointeja. OP:n suuryritystutkimuksessa yritysten kehittämisessä korostuivat toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen. Tämä näkyy myös erilaisissa yrityskeskusteluissa. Mahdollisuuksia nähdään entistä vahvemmin erilaisissa oman ja asiakkaan kaluston ja tuotannon käyttöikää pidentävissä ratkaisuissa. Monelle huolto- kunnossapidon palvelut tai kaluston vuokraus on jo ydinbisnestä, ei vain lisäarvopalvelu.
Kilpailukykyä haetaan edelleen uusien koneinvestointien kautta, mutta niiden rinnalla olemassa olevan tehtaan tai kaluston käyttöikää voidaan pidentää modernisoimalla laitekantaa tai prosesseja, lisäämällä automaation tasoa, kunnossapidon palveluja sekä ulkoistamalla tai vuokraamalla kapasiteettia. Asiakastarve ja ennakoitavuus tuotantotarpeissa ratkaisevat paljon, miten toimintaa halutaan kehittää.
Kaikkea tarvittavaa kapasiteettia ei tarvitse rakentaa itse. Yrityskeskusteluissa nousee esiin esimerkiksi oman yhteistyöverkoston hyödyntäminen tuotannon tasaamiseksi sekä kiinnostus kapasiteetin jakamiseen. Yrityksissä kannattaakin selvittää useampia vaihtoehtoja, mikä on järkevin tapa hankkia seuraava tarvittava kyvykkyys tai kapasiteetti. Kannattaako se omistaa, modernisoida, vuokrata vai voidaanko se kenties luoda verkoston kautta?
2. Kuinka omassa tuotannossa otetaan uudet teknologiat järkevästi käyttöön, ja mitä arvoa niistä saadaan?
AI, data ja automaatio näkyvät teollisuudessa yhä vahvemmin käytännön tuotannon ja elinkaaren kehittämisessä. Niiden avulla voidaan tehostaa tuotantoa, parantaa ennakoitavuutta sekä tunnistaa huolto- ja kunnossapitotarpeita aiemmin sekä omassa että asiakkaan tuotannossa.
AI-keskusteluun kaivataan konkreettisia esimerkkejä siihen, miten joku muu yritys on ratkaissut samankaltaisen ongelman tai tuotannon kysymyksen, minkälaista dataa tarvittiin, mitä ratkaisu konkreettisesti vaati, ja mitä hyötyä saatiin käyttöön.
Samalla datasta etsittävät hyödyt laajenevat tuotannon optimoinnista ennakoivaan kunnossapitoon, jäljitettävyyteen ja elinkaaripalveluihin. Kiinnostava seuraava kasvukysymys on, voiko sama tieto luoda arvoa myös asiakkaalle tai muulle toimitusketjun toimijalle.
3. Mitä kyvykkyyttä tuomme asiakkaan toimitusverkostoon ja miten siitä saadaan kilpailuetu?
Alihankkija ei ole vain osa- tai tavarantoimittaja. Yritykset nostavat esiin, että asiakkaat vaativat kustannustehokkuuden lisäksi yhä enemmän nopeaa reagointia ja laatua. Jotta koko ketjun osalta voidaan varmistaa riittävä nopeus ja toimitusvarmuus, vaatii se myös entistä vahvemmin kykyä ennakoida ja varautua omassa toiminnassa myös muiden ketjun osien haasteisiin.
Toimitusvarmuus vaatii ymmärrystä valmistettavuudesta, materiaaliosaamista, erikoisprosesseja, kapasiteettia, automaatiota ja kykyä yhdistää muita verkoston toimijoita. Suunnittelu on tässä keskiössä. Esimerkiksi, jos komponentin osasuunnittelija ei ymmärrä riittävästi pinnoiteratkaisujen vaatimuksista ja pinnoitusyritys joutuu siksi tilaamaan uuden osan, näkyy tämä hyvin nopeasti loppuasiakkaalle viivästyksinä ja kustannusten nousuna.
Laajempi ymmärrys koko arvoverkon sisällä tuottaa samalla mahdollisuuksia tuoda omalla toiminnalla arvoa koko ketjulle. Erityisesti vaativissa toimitusverkostoissa mahdollisuus voi löytyä hyvinkin kapeasta erityiskyvykkyydestä. Pk-yrityksen ei tarvitse hallita koko kokonaisuutta, jos sen osaaminen tekee siitä vaikeasti korvattavan osan verkostoa.
4. Miten pienennämme riippuvuuksia ja lisäämme toimintavarmuutta resurssitehokkaasti?
Resurssitehokkuudella tarkoitetaan esimerkiksi materiaalien säästämistä ja kierrätystä. Se on kuitenkin myös vahvasti osa toimintavarmuutta.
Kokonaisen tehtaan tai yksittäisen laitteen käyttöiän pidentäminen, kunnossapito, modernisointi, materiaalitehokkuus, uudelleenkäyttö, sivuvirtojen hyödyntäminen ja paikallisemmat materiaalikierrot voivat vähentää riippuvuutta uusista resursseista ja yksittäisistä toimitusketjuista.
Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaalle voidaan tuottaa arvoa pidentämällä ratkaisujen käyttöikää, vähentämällä materiaalihukkaa tai energiankulutusta, lyhentämällä läpimenoaikoja tai rakentamalla uusia palveluja olemassa olevien tuotteiden ja materiaalivirtojen ympärille.
Ratkaisut syntyvät usein yritysten rajapinnoissa. Yhden yrityksen sivuvirta, käyttämätön kapasiteetti tai elinkaaripalvelu voi olla toiselle yritykselle raaka-aine, kyvykkyys tai uusi liiketoimintamahdollisuus.
Resurssitehokkuuteen liittyvät myös laadunhallinta, materiaalien turvallisuus, jäljitettävyys ja ympäristövaikutukset. Regulaatio vaikuttaa yhä vahvemmin siihen, mitä materiaaleja voidaan käyttää ja miten ratkaisuja voidaan suunnitella. Ratkaisut näihin kysymyksiin eivät synny yhden yrityksen voimin, ja arvoketjuilla ja yhteiskeskustelulla on yhä tärkeämpi merkitys tulevaisuuden kilpailukyvylle.
Mitä yrityksissä kannattaa tehdä juuri nyt?
Kilpailukyky rakentuu yhä vahvemmin erilaisissa rajapinnoissa. Kapasiteetti voi löytyä kumppanilta, tuotannon kehitysidea toiselta toimialalta, datan arvo asiakkaan prosessista ja resurssitehokas ratkaisu kahden yrityksen materiaalivirtojen yhdistämisestä.
Oman erityiskyvykkyyden tunnistamisesta tulee nykyistäkin tärkeämpää. Pk-yrityksen ei tarvitse osata kaikkea, mutta sen on hyvä tietää, missä se tuottaa asiakkaalle tai jollekin muulle toimitusketjun toimijalle sellaista arvoa, jota on vaikea korvata. Lisäksi on hyvä ymmärtää, keiden kanssa oma kyvykkyys muodostaa vahvemman kokonaisuuden.
Kasvun jarrut tai ajurit eivät välttämättä ole samat kuin puoli vuotta sitten. Siksi johtoryhmä- tai kuukausipalavereissa laajempaa näkymää kannattaa pohtia tasaisin väliajoin eri teemojen näkökulmista:
- Markkina ja asiakas: Mitä asiakkaidemme tarpeissa, vaatimuksissa tai investoinneissa on muuttunut? Ratkaisemmehan edelleen ongelman, josta asiakas on valmis maksamaan?
- Tuottavuus ja kapasiteetti: Missä menetämme eniten aikaa, rahaa tai kapasiteettia? Tarvitaanko uutta investointia vai saadaanko enemmän irti nykyisestä tuotannosta, teknologiasta tai verkostosta?
- Arvoketju: Missä rajapinnassa syntyy eniten viivettä, riskiä tai hukkaa? Voisimmeko omalla erityiskyvykkyydellämme ratkaista tästä suuremman osan?
- Toimintavarmuus: Mistä materiaalista, toimittajasta tai resurssista olemme kriittisesti riippuvaisia? Miten tätä riskiä voisi pienentää?
Seuraa ja vaikuta TechVillan yrityspulssiin
Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan Unionin osarahoittamaa Circular Business Seminar Concept -EAKR-selvityshanketta. Hankkeessa selvitetään, millaisia kestävään liiketoimintaan ja yhteistyöhön liittyviä tarpeita Uudenmaan valmistavan teollisuuden pk-yrityksillä on sekä konseptoidaan yritystarvelähtöinen, alueen kiertotalous- ja TKI-tavoitteita edistävä foorumi tai tapahtuma.
Haluatko vaikuttaa yhteistyöfoorumin suunnitteluun? Kerro näkemyksesi lyhyessä kyselyssämme – vastaaminen vie vain 3 minuuttia.
Lähteet: TechVillan Yrityspulssi 9/2026; EK:n luottamusindikaattorit 8/2026; OP Pohjolan Kasvuvaraa – pk-yritystutkimus 2026; OP Pohjolan Suuryritystutkimus 2026; Pk-yritysbarometri 1/2026