Saint-Gobain on merkittävä kiertotalouden edelläkävijä. Hyvinkään lasivillaa ja -eristeitä valmistava tehdas kuuluu Suomen suurimpiin kierrätyslasin hyödyntäjiin.
Saint-Gobain Finland Oy
| Toimipaikka | Hyvinkää |
| Liikevaihto | 194,01 M€ (2025) |
| Henkilöstö | 597 |
| Käsiteltävät materiaalit | Kierrätyslasi |
| Päätuotteet | Lasivilla ja eristeet |
| Käsittelykapasiteetti | 35 000 t/v |
| Erityispiirre | ISOVER on yksi Suomen merkittävistä kierrätyslasin hyödyntäjistä |
| Tutustu yritykseen | https://www.saint-gobain.fi |
Kierrätyslasista eristeeksi
Saint-Gobainin historia alkaa 1600-luvun Ranskasta ja Versailles’n peilisaleista. Hyvinkäällä yritys rakentaa hiilineutraalin teollisuuden tulevaisuutta. Vuonna 1982 perustettu lasivillaa ja -eristeitä valmistava tehdas kuuluu Suomen suurimpiin kierrätyslasin hyödyntäjiin ja on merkittävä kiertotalouden edelläkävijä. Kierrätyslasi muodostaa merkittävän osan ISOVER-lasivillan raaka-aineista.
Lasivillan valmistuksessa käytetään pääosin puhdasta kierrätyslasia. Kotimaista raaka-ainetta täydennetään tarvittaessa tuonnilla tuotannon tarpeiden ja saatavuuden mukaan.
”Kaikki kierrätyslasi ei sovellu lasivillaeristeiden valmistukseen. Raaka-aineen on oltava puhdasta ja laadultaan tasaista, jotta se voidaan hyödyntää turvallisesti ja tehokkaasti tuotannossa”, kertoo ISOVERin tuotantojohtaja Juha Strandberg.
Eristevalmistukseen tarvitaan lasin lisäksi toistaiseksi myös neitseellisiä aineita, kuten hiekkaa ja soodaa, mutta niidenkin osalta yrityksellä on tavoitteita lisätä kierrätysastetta.
Energiaintensiivinen prosessi tähtää hiilineutraalisuuteen
Lasivillan valmistus on energiaintensiivistä teollisuutta. Lasiraaka-aine sulatetaan korkeassa lämpötilassa, minkä jälkeen materiaali kuidutetaan ja muotoillaan erilaisiksi eristeiksi. Käytön aikana tehokas lämmöneristys voi kuitenkin säästää moninkertaisesti sen energiamäärän, joka tuotteen valmistukseen on käytetty.
Hyvinkään tehtaalla kehitetään energiatehokkuutta jatkuvasti investointien ja prosessiparannusten avulla. Tehtaalla sähköistetään tuotantoa, otetaan hukkalämpöä talteen ja hyödynnetään sitä kiinteistön lämmityksessä. Trukkiliikenteessä käytetään biokaasua, ja yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa selvitetään hukkalämmön laajempaa hyödyntämistä.
Kiertotalous näkyy läpi tuotannon – pian myös tuotteiden elinkaaren päässä
Kiertotalous ei ole Hyvinkäällä vain raaka-ainevalinta, vaan osa koko tuotantotapaa. Tuotannon sivuvirtoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja jätteen vähentämiseksi.
Saint-Gobain kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa ratkaisuja, joilla työmailta kerättyä lasivillaleikkuujätettä voidaan prosessoida ja hyödyntää uusissa käyttökohteissa. Materiaalin hyödyntäminen toisessa teollisessa prosessissa on käytännön esimerkki yritysrajat ylittävästä kiertotalousyhteistyöstä.
Purkukohteiden lasivillan takaisinotto on tulevaisuuden mahdollisuus. Rakennus- ja purkujätteen kierrätystavoitteet lisäävät tarvetta kehittää mineraalivillan erilliskeräystä ja hyödyntämistä, ja Saint-Gobain edistää tähän liittyviä kiertotalousratkaisuja useissa toimintamaissaan.
Chryso avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia osana vähähiilisempää rakentamista
Kesällä 2024 Hyvinkään teollisuusalueelle avattiin betonin lisäaineita valmistava Chryso-tehdas. Tehtaan tuotteilla voidaan parantaa betonin työstettävyyttä ja käyttöikää sekä vähentää betonissa tarvittavan veden ja sementtipohjaisen sideaineen määrää. Näin lisäaineet voivat pienentää betonin hiilijalanjälkeä. Kiertotalouden periaatteita hyödynnetään myös tehtaan tuotantoratkaisuissa.
Hyvinkään Chryso-tehdas on ensimmäinen tuotantolaitos Pohjoismaissa, ja tukee konsernin uuden liiketoiminta-alueen kehittämistä. Se vahvistaa Hyvinkään asemaa myös Saint-Gobainin pohjoismaisessa tuotantoverkostossa.
Paikallinen elinvoimavaikuttaja ja kumppaniverkoston vastuullisuusveturi
Saint-Gobain on yksi Hyvinkään merkittävistä teollisista työnantajista. Työurat konsernissa ovat usein pitkiä. Lasivillan valmistusprosessin hallinta edellyttää myös pitkäjänteistä perehdytystä sekä työssä oppimista. Lähivuosina eläköitymiset lisäävät tarvetta uusille osaajille.
Saint-Gobain edellyttää kumppaniverkostoltaan konsernin laatu-, turvallisuus-, vastuullisuus- ja sertifiointivaatimusten täyttämistä. Toimittajasuhteita ja alihankintaketjuja arvioidaan järjestelmällisesti osana vastuullista hankintaa.
Yritys tekee yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa tuotannon ja kiinteistöjen tarvitsemissa palveluissa. Paikalliset kumppanit tukevat toiminnan jatkuvuutta ja vahvistavat alueen teollista ekosysteemiä.
”Hyvinkään vahvuus on paikallisuus ja yhteistyö. Käytämme lähitoimijoita aina kun mahdollista, sillä se vahvistaa koko alueen teollista ekosysteemiä”, Juha Strandberg kiteyttää.
Tulevaisuuden suuntana hiilineutraalisuus ja uudet markkinat
Saint-Gobain Finlandin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Saint-Gobain-konsernin nettonollatavoite ulottuu vuoteen 2050. Tavoitteita edistetään tuotannon energiatehokkuudella, vähäpäästöisillä energiaratkaisuilla sekä materiaalien ja prosessien jatkuvalla kehittämisellä. Päästöjä vähennetään vaiheittain yhtiön Suomen tuotantolaitoksissa.
Saint-Gobain Finland osallistuu kansainvälisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin, joissa kehitetään mineraalivillajätteen hyödyntämistä ja vähäpäästöisempiä raaka-aineita. Kehitystyötä ohjaavat rakentamisen muuttuvat tarpeet ja kysyntä entistä ympäristöystävällisemmille eristeratkaisuille.
Oivalluksia ja oppeja
- Kiertotalous kilpailuetuna: Saint-Gobainin malli osoittaa, että kiertotalous voi tukea sekä ympäristötavoitteita että liiketoiminnan kehittämistä. Kierrätyslasin hyödyntäminen ja tuotannon sivuvirtojen uudelleenkäyttö parantavat materiaalitehokkuutta ja pienentävät hiilijalanjälkeä.
- Yhteistyön voima: kumppanuudet energiayhtiöiden, jätehuollon ja logistiikan kanssa tukevat paikallisia arvoketjuja. Pitkäjänteinen yhteistyö edistää vastuullisuutta ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä koko ketjussa.
- Alueellinen merkitys: Saint-Gobain on yksi Hyvinkään suurimmista teollisista työnantajista ja tärkeä investoija. Yritys vetää mukanaan alihankintaverkostoa ja osaamista, joka vahvistaa koko alueen elinvoimaa.
Teksti: Mira Haapakangas
Kuvat: Katja Humalainen
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -hanke on osarahoitettu Uudenmaan liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahalla (AKKE-rahoitus) ja sen toteutuksesta vastaa Teknologiakeskus TechVilla Oy. Hanke on käynnissä 1.7.2025 – 31.10.2026.
CEHRI-hankkeessa vahvistetaan Hyvinkään ja lähialueen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa alueellista kiertotalousverkostoa, selvittää materiaalivirtoihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusia työllistämismalleja erityisesti vaikeasti työllistyville ryhmille.
