”Tämän päivän kiire ja hässäkkä on monesti huomisen kapeikko”, tiivistää projektipäällikkö Juhani Tuure HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hankkeen aikana syntynyttä tilannekuvaa teollisuuden alan pk-yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksista.
Suomalaiset pk-teollisuusyritykset ovat menestyneet pitkään laadulla, toimitusvarmuudella ja kyvyllä räätälöidä ratkaisut asiakkaan tarpeisiin. Samat vahvuudet kantavat yrityksiä edelleen. Samalla markkina muuttuu. Asiakasvaateet kasvavat, kilpailu kiristyy ja toimitusketjut edellyttävät yhä ennakoitavampaa, läpinäkyvämpää ja skaalautuvampaa toimintaa. Jotta pärjätään jatkossakin, katse on nostettava arjen tekemisestä nykyhetkeä pidemmälle.
HELPPI-hankkeessa on työskennelty pk-yritysten kanssa pian kahden vuoden ajan näiden kysymysten äärellä.
“Kyse ei ole siitä, että kaikki pitäisi muuttaa kerralla. Ensimmäinen askel on muodostaa yhteinen kokonaiskuva siitä, missä olemme ja mihin haluamme mennä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juhani Tuure.
Arjen vahvuudet – ja niiden kääntöpuoli
Moni pk-yritys toimii vahvasti tässä hetkessä. Tilaukset on toimitettava ja asiakkaat palveltava, ja juuri siinä suomalaiset teollisuusyritykset ovat parhaimmillaan.
Sama toimintatapa tekee kehittämisestä vaikeaa.
”Kun aikajänne on lyhyt, jää helposti hahmottamatta, mitä kasvavat asiakas-, rahoittaja- ja toimitusketjuvaatimukset ja toisaalta tulevaisuuden toimintavarmuuden rakentaminen käytännössä tarkoittavat omalle toiminnalle. Kehitys ei välttämättä ole kriittistä juuri nyt, mutta paikalleen jääminen on usein isoin riski yritykselle. Kiire ja arjen vaateet voivat aiheuttaa pajasokeutta, kuten eräs konepajayrittäjä asiaa kuvasi. Kiireessä katse ehkä pitääkin joskus nostaa ylemmäs ja ottaa helikopterinäkymä, jossa toimintaa tarkastellaan hieman laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä. Tällainen auttaa suuntaamaan toimintaa ja tekemistä, koska usein huomataan paremmin, missä ovat omat vahvuudet sekä ne kiireen aiheuttajat ja mitä niille voidaan tehdä”, Juhani Tuure sanoittaa.
Monessa yrityksessä strateginen suunta ja osaamisen pitkäjänteinen kehittäminen jäävät arjen jalkoihin, vaikka juuri ne ratkaisevat, mille markkinoille yritys voi tulevaisuudessa päästä.
Kehittäminen ei lähde investoinneista vaan ymmärryksestä
Yrityksissä kehittäminen voi tuntua ylivoimaiselta, koska se mielletään helposti suuriksi investoinneiksi tai kokonaisvaltaiseksi muutokseksi. Käytännössä suurimmat hyödyt löytyvät kuitenkin usein läheltä arjen toimintaa. Kun suunta on selkeä, myös suuret kehitystarpeet voidaan jakaa pureskelukokoisiin kokonaisuuksiin, joihin on mahdollista tarttua arjen rinnalla.
”Kun tarkastellaan yrityksen tuotantoa, voidaan jo pienillä muutoksilla esimerkiksi materiaalien kulkuun, työvaiheiden järjestykseen, tilankäyttöön tai toistuviin manuaalisiin työtehtäviin saada kustannussäästöjä, lisäkapasiteettia tilojen käyttöön ja parantaa tuotannon toimivuutta. Samalla luodaan enemmän vaihtoehtoja tuotannolle ja toiminnalle. Kyse on siirtymästä selviytymisestä valinnan mahdollisuuksiin”, Juhani Tuure jatkaa.
Sujuvammat prosessit eivät ole vain tehokkuuskysymys vaan edellytys sille, että yritys voi vastata suurempien asiakkaiden vaatimuksiin ja osallistua laajempiin tarjouskokonaisuuksiin.
Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet syntyvät valinnoista
Pk-yrityksissä on vahva tekemisen kulttuuri, laatu nähdään kunnia-asiana ja lähtökohtaisesti osaavasta henkilöstöstä ollaan ylpeitä. Moni yritys on syystä ylpeä siitä, että on selvinnyt vuosikymmeniä, mutta tulevaisuuden kasvunäkymä jää helposti arjen varjoon.
Ratkaisevaa on, pystyykö yritys katsomaan toimintaansa riittävän pitkällä aikajänteellä ja tekemään tietoisia valintoja siitä, mihin suuntaan halutaan mennä, minkälaisille markkinoille halutaan ja mikä on tärkeää toimintavarmuudelle myös tulevaisuudessa. Tällä on suora vaikutus yrityksen kilpailukykyyn ja kasvuun.
Samalla markkinassa on nähtävissä suunta, joka suosii osaavia ja laadukkaita toimijoita. Vastuullisuus, läpinäkyvät toimitusketjut ja elinkaariajattelu korostuvat, eikä kaikki hyvä tule enää halvimmalla ja kaukaa.
Automaatiovalmius on osa kokonaisuutta
Automaation ja robotiikan rooli liittyy tähän samaan muutokseen. Ne eivät ole itsetarkoitus, vaan keino varmistaa laatu ja toimituskyky sekä kasvattaa kykyä tarjota asiakkaille vaihtoehtoisia toimitusmalleja ja suurempia kokonaisuuksia.
Kun oma toiminta on jäsennetty ja kehittämisen suunta kirkastunut, myös investointien rooli on selkeä.
Kehittämisessä ensimmäinen ja tärkein askel on raivata paikka pysähtymiselle.
HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hankkeen kartoituskeskusteluista suuntaa kehitykselle
”HELPPI-hankkeen pk-yrityksille tarjoamat kartoituskeskustelut on rakennettu tunnistamaan yrityksen omat vahvuudet, kehityskohteet ja seuraavat askeleet. Suurimpina hyötyinä yritykset ovat kokeneet juuri sen, että ulkopuolisen kanssa keskustellessa suunta selkeytyy ja nähdään ne omat tarpeelliset kehitysaskeleet ilman, että koko toimintaa tarvitsee muuttaa kerralla. Käymme keskustelut aina yrityksen lähtökohdista. Tapaamisen tuloksena yritys saa yhteenvedon, joka toimii tulevaisuuden kehityksen pohjakarttana.
Kartoituskeskustelut ovat maksuttomia pk-yrityksille, ja niihin sisältyy myös tuotannon tilojen läpikäynti, joka yleensä auttaa hahmottamaan automaation hyötyjä ja mahdollisia kehityskohteita tuotannossa. Tällaiseen kartoituskäyntiin varaamme yleensä noin kaksi tuntia, ja tämä on äärimmäisen hyödyllinen paikka pysähtyä kiireen keskellä ottamaan se helikopterinäkymä ja suuntaamaan toimintaa fiksummin”, kiteyttää Juhani Tuure.
Varaa HELPPI-hankkeen maksuton kartoituskeskustelu:
Juhani Tuure, juhani.tuure@techvilla.fi, +358 40 507 4330
HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hanke pohjautuu ketteriin robottikokeiluihin ja verkostossa jaettavaan tietoon, jonka tavoitteena on edistää etenkin keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä vahvistaa suuryritysten alihankintaketjujen kotimaisuusastetta. Hanke tarjoaa yrityksille konkreettista tukea ja tietoa robottien hyödyntämisestä liiketoiminnassa.
EAKR-hankkeen toteutuksesta vastaavat Teknologiakeskus TechVilla Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, ja se on käynnissä vuoden 2026 loppuun asti. Lisäksi hanketta rahoittavat Hyvinkään kaupunki ja LIMOWA ry.
Uudellamaalla hankkeen pääkohderyhmänä ovat kasvu- ja kehityshaluiset pk-yritykset, erityisesti keskisuuret yritykset valmistavan ja kappaletavarateollisuuden alalla. Kanta-Hämeessä hanke keskittyy erityisesti ruokaketjun toimijoiden tarpeisiin.