Yrittäjänä muutosten tuulissa: Työpajan oivalluksia ja havaintoja

Järjestimme yhdessä Hyvinkään Yrittäjien kanssa aamupalatilaisuuden Villatehtaalla 13.2.2025, jossa pohdimme myös muutamia juuri nyt ajankohtaista aihetta. Tilaisuuteen osallistui noin 30 paikallista yrittäjää ja yrityksen edustajaa.

Tiiviiseen työpajatyöskentelyyn oli varattu aikaa noin tunnin verran, mutta tärkeiden teemojen ympärillä keskusteltavaa olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Samalla kun muuttuva toimintaympäristö luo uusia mahdollisuuksia ja liiketoimintapotentiaalia, se haastaa yrittäjiä tarkastelemaan omaa toimintaansa. Toimintaa ollaan valmiita kehittämään, mutta menestyminen vaatii suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja oikeita työkaluja.

Työpaja jakaantui neljään teemaan:

• Megatrendit
• Kiertotalous
• Teknologinen kehitys
• Maahanmuutto

Lämmin kiitos kaikille työpajaan osallistuneille arvokkaista ajatuksistanne sekä Hyvinkään Yrittäjille yhteistyöstä tapahtuman järjestämiseen liittyen!  

Megatrendit heijastuvat väistämättä myös liiketoimintaan

Sitran vuonna 2023 julkaistut Megatrendit esittävät tulkinnan globaalien muutosilmiöiden kehityksestä viiden eri teeman kautta: luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. Elämme yllätysten aikaa, mutta mihin meidän on vielä mahdollista vaikuttaa ja minne maailma on oikein menossa?

Muutokset vaikuttavat vääjäämättä myös toisiinsa. Tämä ilmeni myös yrittäjien moninaisissa vastauksissa siitä, mikä megatrendeistä näkyy vahvimmin heidän liiketoiminnassaan juuri nyt. Kaikki liittyy kaikkeen, kuten sanotaan. Voimakkaimmin esiin nousivat kuitenkin hyvinvoinnin haasteet ja huoli omasta kuormituksesta.

Megatrendien kautta on mahdollista tarkastella myös tulevaa. Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, joihin yrittäjät itse haluavat vaikuttaa omassa toiminnassaan? Eniten vastauksia keräsivät sektorit ”Korjaava ja uudistava talous” sekä ”Vahva luottamus ja osallisuus”. Talouteen liittyen korostui erityisesti kiertotalous, joka näkyy myös ylisukupolvisuuden (pitkäjänteisyys) ja luottamuksen sekä kestävien elämäntapojen edistämisenä.

Kiertotalouden haasteet ja mahdollisuudet

Uudenmaan tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, ja Suomen kansallisen kiertotalousstrategian tavoitteena on saavuttaa hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet edellyttävät olemassa olevien kiertotalousratkaisujen laajempaa hyödyntämistä alueen yrityskentässä sekä uusien, vihreään siirtymään liittyvien innovaatioiden kehittämistä.

Hyvinkään ja lähikuntien alueella on jo vahva kiertotalouskeskittymä, mutta millaisia tarpeita ja haasteita paikallisilla yrittäjillä on kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyen?

Vaikka asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet ja luovat kustannuksia, ei ympäristöystävällisyydestä useinkaan olla valmiita maksamaan ylimääräistä. Myös vallitseva kulttuuri vaikuttaa kierrätykseen ja lajitteluhalukkuuteen – sosiaalinen vastuu tunnistetaan, ja paine kierrätysasteen lisäämiseen saattaa tulla yrityksen omilta työntekijöiltä. Paljon kierrätyskelpoista materiaalia menee kuitenkin edelleen hukkaan, sillä esimerkiksi byrokratia, eri raaka-aineiden suorat hyödyntämismahdollisuudet sekä tiedonkulkuun ja toimitusketjuihin liittyvät haasteet hidastavat kiertotaloustoimintaa.

Esiin nousi myös tarve yhteiselle visiolle tulevaisuuden tarpeista: Mitä tulee tapahtumaan 5-10 vuoden kuluttua ja millaiset tarpeemme ovat silloin?  Millaisia uusia teknologiota kehittyy, ja millaisia resursseja, tavoitteita ja toimintamalleja ne tuovat mukanaan? Entä mitä vanhoista menetelmistä kannattaa silti hyödyntää? Tarvitaan suunnitelmallista toimintaa ja kriittistä yhteistyötä, kuten jaettavaa tietoa, verkostoja ja vertaisoppimista.

Teknologisen kehityksen vaikutukset nyt ja tulevaisuudessa

Teknologinen kehitys muokkaa parhaillaan niin perinteisiä työtapojamme kuin arvojamme työelämää koskien. Samalla se voi muuttaa koko yrityksen toimintatapaa tai vaikuttaa vain yksittäisiin arjen ratkaisuihin. Pohdimme yhdessä, millaisena teknologioiden, kuten digitalisaation, tekoälyn ja automatisaation, kehitys näyttäytyy yritysten toiminnassa, ja millaisia ajatuksia se herättää yrittäjissä.

Yrittäjät tunnistavat, että yrittäjä menestyy parhaiten teknologisen kehityksen tuoman muutoksen keskellä toimimalla suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Oman näkemyksen muodostaminen yritykseen vaikuttavien muutosvoimien vaikutuksista on elintärkeää, ja tätä kannattaa rakentaa sekä uhkien että mahdollisuuksien tunnistamisen kautta. Yrittäjän pitää pyrkiä johtamaan yritystä parhaillaan tapahtuva ja tulossa oleva teknologinen muutos ymmärtäen, ei reagoimalla vasta muutoksen seurauksiin.

Useissa puheenvuoroissa tuotiin esille, että ihmisten ammattitaito ja osaaminen ovat yrityksille elintärkeitä asioita myös teknologisen kehityksen keskellä. Työtehtävät, toimenkuvat ja osaamisen vaatimukset muuttuvat, mutta tämä tarjoaa yrityksille ja työntekijöille uudenlaisia mahdollisuuksia. Aikaa vievistä ja usein epämieluisista rutiinitehtävistä päästään yhä useammin eroon, ja ihmistyötä voidaan käyttää entistä hyödyllisempiin ja mielekkäämpiin asioihin. Siksi koulutuksella ja ammattitaidon kehittämisellä on keskeinen rooli, kun yritys pyrkii hyödyntämään teknologisen kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Moninainen maahanmuutto

Maahanmuuttajien kotoutuminen sekä sijoittuminen työmarkkinoille on jatkuvasti ajankohtainen kysymys, sillä maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä kasvaa nopeasti erityisesti Uudenmaan alueella. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät paikkaavat työvoimapulaa ja tuovat mukanaan uusia yritysideoita ja kansainvälisiä verkostoja, mikä rikastuttaa paikallista yrittäjyyttä.

Aiheena maahanmuutto herättää yrittäjissä paljon ajatuksia, mutta myös mahdollisuuksia. Erilaisesta maasta ja kulttuurista tulevien työntekijöiden palkkaaminen vaatii yrittäjältä vastaanottavuutta sekä uusia toimintamalleja, kuten käännettyjä perehdytysmateriaaleja ja selkokielisiä työohjeita. Toisaalta työperäinen maahanmuutto ja kansainväliset huippuosaajat tuovat yritykselle myös kilpailuetua, sillä kansainväliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit arvostavat kulttuurituntemusta ja kielitaitoa. Onkin tärkeää tunnistaa, ja tunnustaa, näiden työntekijöiden osaaminen.

Työpajavastauksissa suurimpana haasteena kansainvälisen työvoiman palkkaamisessa nähdään edelleen kulttuurierot sekä huoli riittävästä kielitaidosta. Osa yrittäjistä kuitenkin kertoo rekrytoineensa maahanmuuttajia hyvin kokemuksin jo aiemmin. He kuitenkin korostavat, että prosessissa tarvitaan puolin ja toisin kulttuurikoulutusta sekä kohtaamisia. Yhteisen kommunikaation sujuvuus edellyttää tutustumista myös toiseen kulttuuriin.

Maahanmuutossa nähdään myös monia uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten henkilöstövuokraus ja muut rekrytointiin liittyvät palvelut. Lisäksi on syytä huomioida, että maahanmuuttajat ovat kasvava asiakasryhmä omine tarpeineen ja erityispiirteineen. Monimuotoinen asiakaskunta luo uusia markkinoita ja mahdollisuuksia yrityksille, vahvistaen alueemme elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Työpaja järjestettiin osana TechVillan käynnissä olevia EAKR-hankkeita: 

NUOTTA – Asiakasymmärryksestä kohti palveluinnovaatioita ja uutta liiketoimintaa -hanke tukee ja rohkaisee pk-yrityksiä käynnistämään ja kehittämään palveluinnovaatioprojekteja sekä kehittämään asiakasymmärrykseen liittyviä prosesseja ja ratkaisuja.

HELPPI – Vipua ja vauhtia robotti­ratkaisuilla -hankkeen tavoitteena edistää pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta sekä vahvistaa suuryritysten alihankintaketjujen kotimaisuusastetta. Tämä tapahtuu edistämällä yritysten robotisaatioastetta kokeilujen kautta sekä lisäämällä tietoisuutta uusimman teknologian mahdollisuuksista.