Vaikka EU:n vastuullisuusraportointi kevenee, saavat pk-yritykset myös jatkossa vastuullisuuskysymyksiä osana asiakkaiden toimittajavaatimuksia.
EU on keventämässä yritysten vastuullisuusraportointiin ja huolellisuusvelvoitteisiin liittyviä vaatimuksia. Muutosten tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti niiltä yrityksiltä, joilla ei ole samanlaisia resursseja raportointityön pyörittämiseen kuin suuryrityksillä.
Jatkossa corporate sustainability reporting, eli CSRD-raportointi, on pakollista vain suuryrityksille, joilla on yli 1000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Myös Suomen kirjanpitolakia päivitetään EU-muutosten mukaisesti.
CSRD ei ole tähänkään saakka suoraan velvoittanut tavallisia listaamattomia pk-yrityksiä, mutta raportointivaateet ja työtaakka ovat näkyneet asiakkaiden, päämiesten ja toimitusketjujen kautta. Monet pk-yritykset ovat saaneet vastuullisuuteen liittyviä kyselyitä esimerkiksi osana suurten asiakkaiden raportointia, hankintoja tai toimittajavaatimuksia
Mikä pk-yritysten näkökulmasta nyt muuttuu, ja mitä pitää kuitenkin tehdä?
TechVillan KOMPO-webinaarissa Safetyneerin toimitusjohtaja Sanna Suvanto selvensi, mitä erityisesti pk-yritysten on hyvä tietää ja mihin jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota.
Toiminnan olennaisten vastuullisuustietojen jakaminen on edelleen kilpailukyvyn edellytys
Vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan merkitys ei tulevaisuudessakaan vähene. Vaikka suurin osa suomalaisista yrityksistä ei jatkossa ole enää CSRD-velvoitteen piirissä, asiakkaat, päämiehet, rahoittajat ja kumppanit tarvitsevat edelleen vastuullisuustietoja.
Erityisesti alihankintaketjuissa toimiville yrityksille voi olla tärkeää pystyä kertomaan esimerkiksi toiminnan päästöistä, tuotteiden alkuperästä, materiaaleista, henkilöstökäytännöistä ja toimitusketjuista. Kyse ei ole vain raportoinnista, vaan luotettavuudesta, asiakkuuksien kehittämisestä ja kilpailukyvystä.
Suuri osa tiedosta löytyy usein jo yrityksen arjesta
Vastuullisuus ei ole liiketoiminnasta irrallinen asia. Hyvä uutinen onkin, että usein suuri osa tarvittavasta tiedosta löytyy jo yrityksen nykyisestä toiminnasta ja todennäköisesti sitä jossain muodossa kerätäänkin. Vastuullisuustieto kootaan esimerkiksi näistä:
- ympäristöasioista,
- laadunhallinnasta,
- henkilöstöstä,
- materiaalihankinnoista,
- tuotannosta,
- johtamisesta,
- työturvallisuudesta.
Sanna Suvannon mukaan monessa yrityksessä vastuullisuuteen liittyviä asioita on jo mukana liiketoimintasuunnitelmissa ja strategiassa, vaikka niitä ei olisi erikseen koottu vastuullisuusohjelmaksi. Tärkeää onkin tunnistaa olemassa oleva tekeminen ja koota se sellaiseen muotoon, että tieto palvelee sekä asiakkaita että yrityksen omaa kehittämistä.
Ei raportointia vain raportoinnin takia – mitä asiakkaasi, päämiehesi ja te itse todella tarvitsette
Pk-yritykselle hyvä seuraava askel vastuullisuustiedon raportointiin ja oman vastuullisuuden kehittämiseen on keskustella asiakkaiden ja päämiesten kanssa ja selvittää:
- Mitä tietoa he oikeasti tarvitsevat oman liiketoimintansa näkökulmasta?
- Miksi tietoa tarvitaan?
- Missä muodossa tietoa tarvitaan?
- Mikä on teiltä tarvittava riittävä tiedon taso?
Sen jälkeen on helpompi arvioida, mitä tietoa jo on, mitä puuttuu ja miten tiedot kannattaa koota. Yliraportointi tai raportointi raportoinnin takia ei hyödytä ketään, mutta kun seurattavalla tiedolla on aidot liiketoimintaperusteet, raportoinnista tulee osa normaalia liiketoiminnan ja asiakassuhteen kehittämistä.
Vapaaehtoinen vastuullisuusraportointi voi olla hyödyllistä
Vaikka vastuullisuusraportointi ei olisi pakollista, vapaaehtoinen raportointi voi auttaa yritystä vastaamaan asiakkaiden tietopyyntöihin, osoittamaan luotettavuutta ja kehittämään toimintaa systemaattisemmin.
Pk-yrityksille on tarjolla myös kevennettyjä vapaaehtoisen raportoinnin malleja, kuten VSME Basic ja VSME Comprehensive. Ne eivät ole uusia velvoitteita, vaan työkaluja, joiden avulla yritys voi koota vastuullisuustietoa asiakkaille, rahoittajille ja kumppaneille ymmärrettävään ja vertailukelpoiseen muotoon. Tästä voi olla hyötyä erityisesti toimittaessa kansainvälisissä alihankintaketjuissa tai suurten yritysten toimitusketjuissa, tai sinne haluttaessa.
Basic-taso kokoaa perustietoja, kun taas laajempi taso sisältää enemmän tietoa esimerkiksi ympäristöstä, henkilöstöstä ja hallintotavoista.
Vastuullisuus on johdon vastuulla – mutta ei yhden ihmisen tehtävä
Vastuullisuus liittyy strategiaan, riskeihin, asiakkuuksiin, henkilöstöön ja kilpailukykyyn ja vastuu yrityksen vastuullisesta toiminnasta ja raportoinnista on yrityksen johdolla. Käytännössä tietoa ja tekemistä tarvitaan kuitenkin koko toiminnan tasolla. Vastuullisuus ei saisikaan olla yhden henkilön projekti, vaan osa yrityksen normaalia johtamista ja toimintatapaa.
Lue lisää EU:n vastuullisuusraportoinnin Omnibus1-kevennytyspaketista.
KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hanke vahvistaa teollisuusyritysten kykyä tunnistaa ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden kontekstissa. Hanke tukee Uudenmaan ja Kanta-Hämeen pk-yrityksiä toimimaan kansainvälisissä arvoketjuissa ja viemään kehityshankkeita käytännön tasolle yhdessä ekosysteemin muiden toimijoiden kanssa. Euroopan unionin osarahoittama hanke toteutetaan yhteistyössä HAMK Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa, joka vastaa osatoteutuksesta Kanta-Hämeen alueella. Toteutusaika: 1.10.2025–31.12.2027.