Teollisen kiertotalouden kasvu luo uusia työvoima- ja osaamistarpeita, mutta miten yritysten tarpeet ja erilaisten työnhakijoiden mahdollisuudet saadaan kohtaamaan? Hyvinkäällä toteutetun CEHRI-hankkeen selvityksen mukaan ratkaisuja kannattaa etsiä konkreettisista työtehtävistä ja yritysten, työllisyyspalvelujen sekä koulutustoimijoiden nykyistä tiiviimmästä yhteistyöstä.
.Kuva CEHRI-hankkeen yhteistyöpajasta.
Uudenmaan liiton rahoittamassa CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -aluekehittämishankkeessa selvitettiin, millaisilla yhteistyö- ja työllisyysmalleilla voidaan vastata teollisen kiertotalouden yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä tukea vaikeammin työllistyvien henkilöiden työelämäpolkuja.
Tarkastelun pohjana olivat Hyvinkään alueen teollisten materiaalikäsitttelyä ja -jalostusta tekevien yritysten ja oleellisten sidosryhmien haastattelut, hankkeen työpajat sekä benchmark-analyysi Suomessa ja muualla kehitettyjen toimintamallien soveltuvuudesta paikallisiin tarpeisiin.
Kolme lähestymistapaa työvoiman ja osaamisen kohtaannon parantamiseen
Benchmark-analyysissä hyödynnettiin muun muassa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) kokoamia työllistymistä edistäviä toimintamalleja. Tarkastelussa korostui kolme erilaista lähestymistapaa:
Yrityslähtöinen työtehtävien ja osaamistarpeiden määrittely
Kohtaanto-, 5T- ja Yhessä natsaa! -mallien keskeinen oppi on, että rekrytoinnin, koulutuksen ja työssä oppimisen ratkaisut kannattaa rakentaa yritysten todellisten tehtävien ja osaamisvaatimusten pohjalta. Tämä edellyttää yritysten tarpeiden tuntemista ja työllisyys- ja koulutustoimijoiden yhteistyötä.
Yhteiskunnalliset yritykset ja tuetut työelämäpolut
Kolmiresurssi-, Ratas- ja Täsmätyötä yrityksiin -malleissa työllistymisen esteitä on pyritty vähentämään työn muotoilulla, yksilöllisellä valmennuksella ja työnantajan tukemisella. Keskeistä on, ettei työntekijän tarvitsemaa tukea jätetä yksin yrityksen vastuulle.
Työvoimapoolit ja henkilöstön yhteiskäyttö
Itä-Uudellamaalla vuosituhannen vaihteesta useita vuosia työllisyystoimen koordinoimana toiminut työvoimapooli on esimerkkinä mallista, jolla yritysten toisiaan täydentävistä kausi- ja työvoimatarpeista voidaan rakentaa jatkuvampia työmahdollisuuksia. Mallin toimivuus edellyttää kuitenkin selkeitä ja riittävän ennakoitavia yritystarpeita, toimijoiden välistä luottamusta ja pitkäjänteistä koordinointia.
Hyvinkäällä kehittämistarpeet liittyvät tarpeiden yhteiseen sanoittamiseen työtehtävien tunnistamiseen ja yhteistyön sujuvuuteen
CEHRI-hankkeen yrityshaastatteluissa ja työpajoissa tunnistettiin erityisesti työvoiman saatavuuteen, perehdytykseen, osaamisen kehittämiseen ja osaamisen siirtämiseen liittyviä tarpeita. Yritysten, työllisyyspalvelujen ja oppilaitosedustajien yhteisessä keskustelussa nousi esiin, että esimerkiksi koneenkäyttö, materiaalien lajittelu, logistiikka ja kunnossapito edellyttävät keskenään erilaista osaamista ja perehdytystä.
Yksi keskeinen haaste liittyy yritysten työvoima- ja osaamistarpeiden riittävän konkreettiseen sanoittamiseen. Yritykset tunnistavat omat tarpeensa, mutta ne eivät aina ole sellaisessa muodossa, että työllisyys- tai koulutustoimijat voisivat niiden pohjalta tarjota tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Pelkkä ammattinimike tai yleinen osaajatarve ei kerro, mitä työtehtävässä käytännössä tehdään, mitä työntekijän tulee osata heti ja mitä voidaan oppia työssä.
Samalla rekrytointiin liittyy yrityksen näkökulmasta käytännön riskejä. Erityisesti pienille yrityksille työntekijän soveltuvuuden arviointi, perehdytys ja mahdollinen lisäohjauksen tarve voivat aiheuttaa huomattavaa kuormitusta. Työntekijän on pystyttävä suoriutumaan tehtävistään turvallisesti ja yrityksen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Siksi rekrytoinnin onnistuminen edellyttää riittävää ymmärrystä sekä työtehtävän vaatimuksista että työntekijän valmiuksista.
Benchmark-analyysin ja CEHRI-hankkeen havaintojen perusteella yritysten työprosessien, tavoitteiden ja tulevien osaamistarpeiden tarkempi ymmärtäminen voisi hyödyttää sekä yrityksiä itseään että niiden kanssa työskenteleviä työllisyys- ja koulutustoimijoita.
Työtehtävien tarkempi jäsentäminen auttaa tunnistamaan, missä tarvitaan valmista ammattiosaamista, mitä voidaan oppia työssä ja millaisiin tehtäviin voitaisi rakentaa esimerkiksi lyhyt täsmäkoulutus tai hyödyntää työssä oppimiseen tai tuettuun työllistymiseen perustuvia ratkaisuja. Samalla voidaan tunnistaa työvaiheita, joista olisi mahdollista muodostaa uusia, rajattuja tehtäväkokonaisuuksia.
Myös tulevien tarpeiden ennakointi on tärkeää. Esimerkiksi tuotannon kasvu, prosessien muutokset automaation ja teknologian myötä tai kokeneiden työntekijöiden eläköityminen voivat synnyttää tarpeita, joihin on mahdollista valmistautua koulutuksella, osaamisen siirtämisellä tai rekrytoinnilla jo ennen akuuttia työvoimatarvetta.
Yhteistyön onnistuminen tällaisten teemojen sisällä edellyttää yritysten toiminnan riittävää tuntemista ja pitkäjänteisiä, luottamuksellisia yhteistyösuhteita.
Hyvinkäällä yritysten tarpeita kartoitetaan jo työllisyyspalvelujen, oppilaitosten ja kehittämistoimijoiden työssä. CEHRI-hankkeen keskeinen suositus onkin vahvistaa olemassa olevaa yritysyhteistyötä, tarpeiden yhteistä ymmärrystä ja toimijoiden välistä tiedonkulkua.
Vaikeammin työllistyville tuetut työllisyysratkaisut ovat olennainen apu työelämään etenemisessä
Yritysten tarpeiden tarkempi tunnistaminen ei yksin ratkaise kaikkien työnhakijoiden työllistymisen haasteita. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä vasta työelämään siirtymässä olevat nuoret ja maahanmuuttotaustaiset työnhakijat voivat tarvita yksilöllistä tukea työelämävalmiuksien ja osaamisen vahvistamiseen tai työelämässä pärjäämiseen.
Hyvinkäällä on tätä tukevia palveluja ja työvalmennusympäristöjä, mutta tuetun työllistymisen mallien toteuttamista rajoittavat niukentuneet resurssit.
Benchmark-analyysin ja CEHRI-hankkeessa tehdyn työn pohjalta keskeinen johtopäätös on, ettei uusien toimintamallien kehittäminen yksin riitä, ellei niiden toteuttamiseen ole käytettävissä tarvittavaa koordinointia, työvalmennusta ja yksilöllistä tukea. Yritysten tehtävänä on tarjota todellisia työtehtäviä, tehtäväkohtaista perehdytystä ja työnjohtoa. Kun henkilön työllistäminen edellyttää lisäksi yksilöllistä tukea, oleellista on, että varsinaista työvalmennusta tai muuta yksilöllistä tukea antava taho ymmärtää ja tuntee riittävällä tasolla työnantajayrityksen prosessit ja toimintaa.
Hyvinkään kannalta realistinen jatkokehittämisen suunta on vahvistaa yrityslähtöistä yhteistyötä ja olemassa olevien palvelujen yhteensovittamista. CEHRI-hankkeen havainnot korostavat myös yksilöllisen tuen merkitystä niiden työnhakijoiden kohdalla, joiden eteneminen työelämään vaatii vahvempaa ohjausta ja tukea.
Osaamisen kehittämisessä teollisen kiertotalouden prosesseihin liittyvien taitojen, kuten materiaalien tunnistamisen ja esikäsittelyn, sekä alan ympäristölainsäädännön tuntemuksen vahvistaminen voisi parantaa alalle valmistuvien opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia. Samalla teollisen kiertotalouden monipuolisten työtehtävien ja uramahdollisuuksien näkyväksi tekeminen voisi lisätä alan kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa.
Laajemman jatkokehittämisen näkökulmasta erilaisten työllistymistä tukevien toimenpiteiden pitkäaikaisvaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden järjestelmällisempi arviointi voisi tukea alueellisten työllisyysratkaisujen kehittämistä ja käytettävissä olevien resurssien kohdentamista vaikuttavimpiin toimenpiteisiin.
Tutustu tarkemmin benchmark-analyysiin ja muihin CEHRI-hankkeen julkaisuihin
Hyvinkään teollinen kiertotalous ja materiaalivirrat -sivusto
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -hankesivu
Alueen teollisiin kiertotaloustoimijoihin yritystarinoissa: Syklo Oy, Kuusakoski Oy, Teräskolmio Oy, Kaiwur Oy, Saint-Gobain FInland Oy
Teksti: Mira Haapakangas
Kuvat: Katja Humalainen ja Laura Lukka
CEHRI – Circular Economy in Hyvinkää Region -hanke on osarahoitettu Uudenmaan liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahalla (AKKE-rahoitus) ja sen toteutuksesta vastaa Teknologiakeskus TechVilla Oy. Hanke on käynnissä 1.7.2025 – 31.10.2026.
CEHRI-hankkeessa vahvistetaan Hyvinkään ja lähialueen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa alueellista kiertotalousverkostoa, selvittää materiaalivirtoihin perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kartoittaa uusia työllistämismalleja erityisesti vaikeasti työllistyville ryhmille.